FINFRINGE 2019 – silliä, hämyvoita ja Jeesus livenä

25.6. Juhannus tuli ja meni Philadelphiassa. Weggmans-ruokakaupasta löytyi yllättäen ihka-aitoa silliä. Juhannusfiilis nousi, kun laittoi Matjes- ja tilli-Herringiä poskeen kera uusilta perunoilta näyttävien vanhojen perunoiden.

Amerikan sillit

Vanha kunnon viikkolippukin pääsi taas kuviin.

Vanha kunnon VL

Töissäkin näytti tutulta. Muutama uusi interni eli palkaton työntekijä oli ilmestynyt joukkoon puurtamaan. Zach eli artistic producer oli käynyt Amsterdamissa taidefestareilla Reykjavikin kautta. Näyttämöllä oli roiskutettu verta ja kanaalissa oli kellunut kissakahvila. Cool…

Työrintamalla ei ollut oikeastaan mitään uutta, Jarrod oli hoitanut hommani poissaollessani. Kirjoittelin muutaman meilin ja junailin itseni kotiin.

26.6. Jonkinlainen suvantovaihe on FringeArtsin toimistossa menossa. Oma osastoni eli Programming on tehnyt hommansa hetkellisesti eli kerännyt infot, linkit ja kuvat kaikilta 164:ltä eri esitykseltä, jotka tulevat syyskuun Fringe-festareille. Ja 34:ltä Digital Fringe artistilta. Muutaman puuttuvan palasen pyytäminen yhteyshenkilöiltä ei paljoa työllistänyt. Työtaakka on siirtynyt hetkellisesti markkinoinnille esitysten suhteen.

Niinpä jäi aikaa lueskella sitä sun tätä infoa tulevista esiintymispaikoista. Kaikenlaista näyttämöä, galleriaa, ravintolaa ja hautausmaata tulee olemaan esiintymispaikkoina. Hautausmaat ottavat kuulemma mielellään tapahtumia alueelleen, koska tulot ovat vähissä. Niin, mitenkäs se mummovainaa sanoikaan: käärinliinoissa ei ole taskuja. Tässä erään haudoillatanssiesityksen mainosjuliste.

Kummitusesitys

Oli sen verran (vähä)aktiivinen päivä, että päätin lähteä ajoissa kotiin ja hurjastella peräti eri junalinjalla kotiin. Kämpille päin menee keskustasta kaksi todella vanhaa paikallisjunalinjaa käytännössä rinnakkain, puolen kilometrin etäisyydellä toisistaan –  Chestnut Hill West ja Chestnut Hill East. Tässä todella mielenkiintoinen ja informatiivinen kuva Upsalin asemalta.

Upsalin asema

Ja kyllä, asema on saanut nimensä sen vieressä sijaitsevasta 1700-luvun ruotsalaissiirtolaisen rakennuttamasta Upsalin talosta, alun perin nimeltään tietysti Uppsala. Kaikkialle ne ruotsalaiset ehtivätkin. Philadelphian kieppeillähän oli aikoinaan Ruotsin suurvalta-aikainen siirtomaa-alue, Uusi Ruotsi, jonka länsinaapurit joutuivat luovuttamaan kahinoiden jälkeen Hollannille, joka joutui luovuttamaan sen kahinoiden jälkeen englantilaisille. Intiaaneilta ei tietystikään kysytty mitään, he joutuivat luovuttamaan kahinoiden jälkeen kaiken maansa joka tapauksessa. Itse asiassa siirtolaisista, jotka pitivät Ruotsin lippua pystyssä Delawaren laaksossa 1600-luvulla, puolet oli suomalaisia. Tässä linkki historiafriikeille, kuten itselleni, asiasta.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Uusi_Ruotsi

27.6. Aamulla kiirehdin junalle turhaan, koska se oli mennyt rikki. Hetken päästä tuplajuna tulikin toisesta suunnasta päin vetäen korvaavaa junaa. Vartti myöhässä lähdettiin. Töissä pyöriteltiin Jarrodin kanssa aamupäivä peukkuja hommien puutteessa. Lounaaksi söin oikein maukkaan Better BLT-leivän United By Bluessa.

Parempi BLT-leipä

Peukkujen pyöritys loppui iltapäivällä. Vaikka tietoja puuttuukin vielä, niin Jarrod päätti että osastomme alkaa dataamaan jokaiselle artistille jo nyt omia kotisivuja. Omaksi osakseni tuli kaikki Digital Fringen artistit. Huokaisin jo valmiiksi uuden opettelun määrää… Mutta voe onnen päevee, sanoisi savolaenen. Alustana kotisivuille toimiikin WordPress, jolla väännän tätäkin blogia. Nyt Ohjelmisto-Weikko pääsi näyttämään nuorisolle miten data liikkuu eli opettamaan sivuston käyttöä muille. Sain aikaiseksi itsekin kuudet sivut parissa tunnissa että pätkähti. Kiitos Tuomo Kostian! Panostuksesi minun online-opetukseen kuukausi sitten ei mennyt hukkaan. Tieto siirtyi iisalmelaiselta sirkusdatainsinööriltä amerikkalaiselle ilmaistyövoimalle kuin tanssi vain. Se on sitä kansainvälistä yhteistyötä parhaimmillaan.

28.6. I can’t believe it´s not BUTTER tai kuten pohjalaisia juuriansa kunnioittava ystäväni Kari Mäkiranta sanoisi : moon ihan ihemeessäni notta soon jotaan muuta kun VOITA.

Hämäysvoi

Jo vuosikymmeniä amerikkalaisia nimellään huijannut levite on esimerkki elintarviketeollisuuden kekseliäisyydestä vapaan kilpailun maassa. Aamupalalla tuota leivän päälle ja särvintä perään kera kivan näköisestä kahvipaketista uutetun juoman.

Värikkäämpi juhlamokka

Sillä lähti käyntiin National Hoagie Day eli kansallinen sämpyläpäivä. Paikallinen ruokakauppaketju Wava Market mainosti itseään tuon nimisellä kampanjalla jakamalla ilmaisia täytettyjä sämpylöitä. Kun nyt näin ruokajutuilla aloitettiin, niin jatketaan lisää. Juusto on täällä yleisimmin joko American tai Swiss eli edam tai reikä. Kinkku on Blackforest (reuna paahdettu kinkunrötkäleestä valmistusvaiheessa mustaksi tai sitten tussattu tehtaalla ja lyöty savumakuainetta mukaan) tai Honeymustard ellei sitten peräti kalkkuna.

Kalkkunapurkki

Kyllä hyllystä muutakin löytyy, mutta näillä perusamerikan-reiska täyttää sandwichinsä yleensä. Ja pikkelsiä sekä majoneesia perään. Ylivoimaisesti yleisin lounas on leipä tai hoagie/sämpylä. Sitten tulevat hodarit ja hoikemman kansanosan suosiossa olevat salaatit. Joku onneton syö keittoakin. Tuoreita mansikoita, kirsikoita, persikoita ja muuta vegeä saa kotimaisina ympäri vuoden, kun kotimaa on riittävän iso sisältäen lämpimiäkin alueita. Hormoneilla kasvatetut porsaankyljykset ovat jäätävän kokoisia, samaten kuin broilerin fileet. Mahtaa sikalassa ja kanalassa olla tunkua noilla massoilla. Meat is murder, kuten männävuosina oli Lihakauppa Reino Jokisen ikkunaan Turun Portsassa spreijattu.

Yllä olevasta ruokatajunnanvirtavuodatuksesta tarkkaavainen lukija arvaa, että töissä ei paljoa uutta tapahtunut. Jatkoin eilistä hommaani ja tein digiartistien kotisivut loppuun. Muut internit ottivat porukalla ilon irti Wava Marketin kampanjasta ja kävivät jonottamassa itselleen lähimuseon takana ilmaiset sämpylät ja sipsit.

Internit hoagien perässä, kuva Aaron Lam

Itse en rikkaana ulkomaalaisena viitsinyt vaivautua rahvaan sekaan tungeksimaan. Söin omakustanteisen leivän ja poistuin hommien loputtua ulos lämmittelemään hyvin jäähdytetystä toimistosta eli talsin metroasemalle. Lämpöä on yli 90 Fahrenheit-astetta eli jotain yli 30 Celsiuksen määrittämällä asteikolla. Hyvin tarkenee lyhythihaisellakin.

2.7. Viikonloppu tuli ja meni edelleen lämpimissä tunnelmissa. Mittari kolisteli yli sadan Fahrenheitin ja Suomen kaikkien aikojen lämpöennätys ylittyi komeasti. Tältä se siis tuntui Joensuun lentokentällä 29. heinäkuuta 2010, kun ylitettiin 37 °C.

Sääkanavan setä sanoi, että Philadelphiassa on parhaillaan ”brutaali lämpöaalto”. Oli miten tahansa brutaali, niin aina se marraskuun lopun sysipimeän aamuisessa loskakelissä Aurajoen rantabulevardilla kahlaamisen hakkaa. Se se on brutaalia.

Aamulla oli aikaa myös ihmetellä lähintä paikallisjuna-asemaa, Mt Airy Stationia, lähemmin. Tässä on kuva aseman perustamisvuodelta 1882 ja alla vuodelta 2018. Aseman pohjapiirroskin pitää edelleen paikkaansa, vessat ovat paikoillaan ja myyntitiski käytössä. Keittiö näytti tyhjältä.

Mt. Airyn asema 1800-luvulla
Mt. Airyn asema vuonna 2018
Aseman pohjapiirros aikojen takaa

Tällä viikolla on USAn kansallispäivä ja paikallisjunan viikkolippu oli saanut värit sen mukaan.

Kansallispäiväviikon viikkolippu

Töissä oli Melissan eli Director of Finance and Administrationin rahoitusseminaari meille interneille. Hän kertoi työpaikan budjetin ja rahoituksen perusrakenteet. Tuloista 25 % on lipputuloja, loput tulee anomalla eri instansseilta. Kolmasosa on omarahoituksen osuus. Käytössä on Bottom up – budjetti eli kirjanpito perustuu esitysten kuluihin. Budjettien pettämiselle on Forecast- suunnitelma, paljonko ollaan perässä ja mitä tehdä erilaisissa budjettivajetilanteissa. Lipunhinnat ovat maltillisia, keskimäärin normiliput vähän alle 30 taalaa, mutta alennusliput ovat vain 15-19 $. Kertaalleen yritettiin nostaa lipunhintoja neljänkympin hujakoille, mutta myynti laski rajusti. Kokeilu lopetettiin ja kokeilija vaihtoi työpaikkaa.

Organisaatio ei jaa bonuksia eikä saa ostaa osakkeita, jotta toiminta pysyisi verottajan silmissä non-profit-statuksen alla – kaikki ylimääräinen eli voitto pitää sijoittaa takaisin organisaatioon. FringeArtsissa on itse asiassa päällekkäin kaksi eri organisaatiota, jotta non-profit asema verottajan silmissä säilyisi. Tytäryhtiö Pump House hallitsee teatterin viinalupaa ja muita riskibisneksiä. Tällä vältetään myös veroseuraamuksia. Joka vuosi organisaatiolle pidetään auditoitu finance statement eli virallinen auditoija tarkastelee talouden kestävyyden pohjaa ja antaa raportin ilmeisesti valtiolle tai verottajalle. Kyseinen vääntö on lakisääteinen juttu non-profit organisaatioille.

Tuollainen valvonta jos olisi pakollista tai edes pakollisen suuntaista Suomessa, olisi välillä totaalisen holtiton taiteen tukirahojen käyttö paremmin hanskassa, mietti Ohjelmisto-Weikko. Toisaalta Suomen insinöörivetoisen poliitikkotalousajattelun tuntien vain byrokratia ja vatulointi kotiinpäin ja kaverin kirjanpitofirmalle lisääntyisi.

5.7. Pari edellistä päivää meni kotona hengatessa ja kansallispäivää viettäessä. Suomenkin metrossa jaettavassa, osuvasti nimetyssä Metro-lehdessä oli päässyt Ohjelmisto-Weikon kotimaakin kolumnistin kirjoitukseen. Trump ja Putin tapaavat kuulemma Helsingissä, Swedenissä. Hip hip hyrraa tai jotain.

Putin ja Trump Tukholmassa

Päivän agenda oli palaveri tulevista festareista: lipunmyyntimalleista, kampanjaeduista jäsenille, lahjoittajille ja tuottajille, markkinointimatskuista ja brändäyksestä, mainonnasta ja logistiikasta sekä aikatauluista.Asialista englanniksi oli:

– Ticketing models

-Campaigns/benefits for Members/Donors/Producers

-Marketing materials needed and brand identity

-Festival announcement timelines and logistics

-Deliverables/deadlines moving forward

Vuoden aikana FringeArtsissa on seitsemän eri festaria: Ruoka/filmi, Komedia, High Pressure Fire Service, Sirkus, Fringe, October Revolution ja First Person Arts Festival, joka lienee jonkinlainen monologifestari.

Keskustelut alkoivat lipuista/alennuslipuista, tarjotaanko yksittäisiä lippuja vai päiväpasseja, tuleeko päällekkäisiä alennuksia? Päädyttiin antamaan jäsenille 10% alennusta kaikista lipuista ja 30 % festarilipuista. Suomen teatterilippujen hintoihin tottuneille todettakoon, että normilippu maksaa kympin kieppeillä. Siitä ei kauheasti enää alennusta kannata antaa.

Otettiin puhelinyhteys myös Isopomo Nickiin ja kyseltiin häneltä mielipidettä ja suuntaa. Nick tarkensi omia ajatuksiaan missä mennään: FringeArts on uusien artistien esiintymispaikka, Contemporary Performing pääajatus – brändätkää siitä, hän totesi. Keskustelu junnasi puhelun jälkeen vähän kaikessa. Raina yritti vetää lopputuloksena kokoomaa keskustelusta ja sen antamista hyödyistä, joita ei paljoa ollut. Kiiteltiin kuitenkin kaikkia.

Näillä main liikuskelee muuten Suomea enemmän merkkihenkilöitä esiintymässä. Ruisrockin esiintyjäkaarti kalpenee tämän kaverin lavapresenssin rinnalla. Jesus – Live On Stage! Täytynee ostaa liput, tiedä vaikka olisi jäähyväiskiertue menossa.

Jeesus livenä

Näihin kuviin ja tunnelmiin päätän tämänkertaisen blogini. Ensi viikolla taas jotain ihan muuta. Tai sitten jotain ihan samaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *